Elämänura osa 17: 1995 Elämäni pisin ja mukavin projekti

Terässulaton modernisointi 1995-2001

Osastopäällikkö Timo Hiltunen sanoi, että nyt sinä lähdet Raaheen Rautaruukille ja siellä tulee vaihtumaan vuosituhat! Mitä se Timo oikein horisee ajattelin.

Tuttua porukkaa kulki jo Raahessa, Samuel Rousu valssaamolla sekä Jorma Friman ja Esko Ruotsalainen terässulaton miksereillä. Samalla kyydillä pääsin Rautaruukille. Menin jo ennestään tutun Pentti Ramstedtin juttusille 1.11.1995 ja hän mainitsi saman projektin pituudesta kuin Timo aiemmin. Projekti olisi terässulaton modernisointi jossa meille kuuluisi uusi kaareva jatkuvavalukone JVK6 sekä JVK4:n ja JVK5:den saneeraus. Lisäksi oli uuden vesilaitoksen rakentaminen. Aluksi eteen lyötiin paksu nippu työsuojeluun sekä laitokseen liittyvää materiaalia tutkittavaksi jonka jälkeen turvakoulutukseen.

Terässulaton viereen oli pystytetty parakit projektiväkeä varten. Olin siellä ensimmäisenä ja sain valita paikan. Seuraavana yönä parakkiin oli murtauduttu, onneksi siellä ei ollut vielä mitään arvokasta. Vasta myöhemmin kuskasin sinne tietokoneeni ja painavan putkinäytön. Alkoi tutustuminen valukoneen sielunelämään. Kaikki termit olivat uusia ja outoja. Tein avuksi sanakirjan, että muistaisin mitä mikäkin tarkoittaa.

Oletin, etteihän tuo kulkeminen ole mitään muuta kuin puolitoista tuntia autossa suuntaansa ja joka neljäs työpäivä ajovuoro. Kuitenkin se oli yllättävän väsyttävää ja stressaavaakin, sillä kauimmaisena ja ensimmäisenä lähtijänä oli huoli, että on ajoissa liikkeellä ettei muut joudu odottamaan. Silloin ei ollut kännyköitä, että voisi ilmoittaa pakkasessa odottaville työkavereille olevansa myöhässä.

Valukone 6 sähkö ja instrumentointi, esisuunnittelu 1996

Valukonetoimittajasta käytiin kovaa vääntöä. JVK6 olisi ensimmäisenä kohteena ja sen tieltä piti purkaa vanha pystyvalukone JVK3. Tein esisuunnitteluna piiriluetteloita kunkin tarjoajan PI-kaavioista ja luetteloista. Lopulta päädyttiin Itävaltalaiseen Voest-Alpineen. Mukaan sähköpuolelle liittyi Vesa Mäenpää JP-suunnittelusta tammikuussa. Hän majoittui samaan huoneeseen kuin minä ja hänen ensimmäisenä tehtävänään oli tehdä JVK3:n purkusuunnitelmat. Tutustutin hänet TP-järjestelmän saloihin.

Yöllä 22.2.21996 klo 00:50 keskimmäinen poika soitti Denveristä. Koulu oli mennyt konkurssiin ja tarvitsisi lisää liksaa saadakseen puuttuvat lennot lennettyä. Siinä menivät sen yön unet. Aamulla laitoin linjat kuumaksi ja soittelin pari tuntia selvitellen miten tähän on tultu. USA:n suurlähetystö, ulkoasiainministeriö, opetusministeriö, ilmailuhallitus, Coloradon kunniakonsuli olivat muutama paikka johon otin yhteyttä. Julkiseen sanaan olin myös yhteydessä, Hesari, Kaleva, MTV3, Iltalehti, Yle-uutiset. Kaleva ja Iltalehti olivat ainoat jota aihe kiinnosti. Iltalehdessä hämmästelivät miten olin saanut haalittua niin paljon tietoa. Edes heillä ei ollut hankkimiani tietoja vaikka he olivat tutkineet asiaa jo pitemmän aikaa. Annoin kaikki puhelinnumerot joihin olin soittanut. Ottivat Iltalehdestä myöhemmin yhteyttä ja ilmoittivat jutun koulun konkurssista olevan maanantain lehdessä. Laaja ja kattava useamman sivun artikkeli siellä oli. Myös Kalevassa oli pienehkö juttu.

Lehdissä olleiden tietojen perusteella minulle soitti useampi ihminen joiden lapsia oli kohdannut sama tragedia. Osa oli maksanut etukäteen useamman lukukausimaksun ja ne rahat olivat menneet "Kankkulan-kaivoon"!

Maksoin pojan lennon kotiin en muuta ja tivasin miten hän oli hoitanut hommat Denverissä. Tästä episodista seurasi useamman vuoden välirikko pojan taholta, hänen loukkaannuttua kuulusteluistani.

Uusi vesilaitos sekä I/O-määrät

Vesilaitos tuli YIT:ltä. Aiemmin jäähdytysvedet olivat käytönjälkeen laskettu mereen, mutta nyt uusi ympäristöystävällisen laitoksen ansiosta jäähdytysvesikierrosta tuli suljettu. Suuri määrä hiekkasuodattimia sekä terässulatolle että valssaamolle. Valssaamon osuuden hoiti toinen projekti.

Kuva hieman myöhemmältä ajalta.

Seuraavaksi alkoi I/O-määrien selvittely johon kuului sekä instrumentointi että sähköpuolen. Instrumentointi oli hallinnassa, mutta sähköpuolen olivat vähän hakusessa. Kävin terässulaton kunnossapidon kanssa neuvonpitoja paljonko ja millaisia inputeja ja outputeja kukin sähköpiiri tarvitsee. Selvitystyö oli laajaa ja I/O-määrät suuria.

Aluksi sulatolla pyöriminen hirvitti, koska joka puolella kipinöi ja sulaa terästä roiskui savupilvien saattelemana. Pikkuhiljaa siellä oppi kulkemaan jännittämättä turvallisia reittejä. Toki oli ikävä lukea oli onnettomuuksista, kuten Australiasta jossa mikserin sulaan joutuneen veden räjähdyksestä oli kuollut useita työntekijöitä.

Maaliskuussa nuorin poika oli ostanut kavereiden kanssa irtokarkkeja, punnituksen jälkeen he olivat lisänneet sinne vielä lisää. Vahtimestari oli ottanut heidät kiinni ja soitti meille, eipä tuntunut mukavalta. Taisi poika oppi kerrasta!

Automaatiojärjestelmän ja suunnittelijoiden valinta

Seuraavana oli automaatiojärjestelmätoimittajan selvittäminen ja valinta sekä instrumentointi- ja sähkösuunnittelija. Tarjouskilvan voitti Valmet, nykyinen Metso, sekä heidän Damatic-järjestelmänsä. Toimitin tarvittavat tiedot suunnittelijoille sekä tarvittaessa tarkensin suunnittelun lähtötietoja.

Radiossa oli avoparien oikeusturvasta joka ei ole avioliiton tasolla toisen menehtyessä. Koska olin paljon tienpäällä ajattelin kosia Tarjaa, joka suostui kosintaani.  Vahvistin luvan kysymällä apelta Tarjan kättä ja hän antoikin koko naisen.

Huhtikuussa laitoin työhakemuksen Oulun vedelle ja kesäkuun puolessavälissä haastattelussa. Myös Timo Springare oli hakenut samaa paikkaa ja olin aika varma siitä, jos en saisi sitä paikkaa Timo saisi koska hänellä oli ikäetu. Niinhän siinä kävi ettemme kumpikaan saaneet kyseistä virkaa.

Kosin Tarjaa ja hän suostui. Heinäkuun alussa kävimme etukäteen häämatkalla Naantalin kylpylässä kuntoremonttilomalla. Naantalissa paistaa aina aurinko, mutta tällä kertaa oli sateinen ja kylmä sää! En muutenkaan pitänyt paikasta ja siellä olevasta tunnelmasta.

Häät 1996

Vihkiminen maistraatissa ja häätilaisuus Martinhovissa 12. heinäkuuta. Varasimme tiloja paria viikkoa ennen häitä ja monessa paikassa nauroivat aikatauluamme, olimme heidän mielestään liki vuoden myöhässä. Onneksi Martinhovissa oli tilaa ja häätilaisuus oli mukavan intiimi. Soittajankin hain samana päivänä Rotuaarilta, sellaista Ex tempore meininkiä ilman turhia pingotuksia ja onnistuneesti.

Elokuun alussa olivat SMSY:n kesäpäivät juhlaristeilyn merkeissä Viking Isabellalla Helsinki-Tukholma-Helsinki.

Elokuun 10. päivänä teimme lasten kanssa extremekävelyn Haukiputaalta Ouluun. Matkaa kertyi 19 kilometriä kokonaisajan ollessa 4h 30min josta tehokasta kävelyaikaa oli 3h 38min. Mukavasti meni vaikka itselläkin alkoi loppumatkasta jalkoja turvottaa. Nuorimmat kävelijät olivat 12, 13 ja 14 vuotta.

Lisälaskuja Valmetilta

Muutin parakista vesilaitosta vastapäätä oleviin projektitiloihin P1 oven luokse. Tiloissa oli Valmetin suunnittelijoita ja tehtävänäni oli olla valvoa ja opastaa heitä tarvittaessa. Polartekin mekaaninen suunnittelija Seppo Äijälä Ruukista liittyi projektitiimiin.

Joulukuun  puolessavälissä tuli lisätöitä jotka piti olla valmiit kahden kolmen viikon sisällä. Ei auttanut muuta kuin paiskia ylitöitä, koska oli juhlapyhien vuoksi risaisia viikkoja.

Suunnittelun edetessä Valmetilta tuli isoja lisälaskuja I/O-määrien kasvaessa. Pentti tuli luokseni kertoen tilanteen, lisääntyneet määrät sekä loppusumman. Oli ymmällään ja kysyin, että meneekö tämä sitten minun pussista, kun olin ne määritellyt. Täytyy sanoa, että alkoi aikatavalla ahdistamaan. Pentti kehotti tarkistamaan miksi määrät eivät täsmänneet tarjouskyselyn kanssa. Kävin läpi piiriluetteloiden liityntämäärät sekä vertasin niitä Valmetin lisäyksiin. Helpotuksekseni instrumentoinnin I/O-määrät olivat täysin samat kuin tarjouskyselyssä ja lisäykset olivat ainoastaan sähköpuolella. Taajuusmuuttajat sekä sähkölähdöt olivat kehittyneet niin paljon, että niistä sai paljon suuremman määrän dataa kuin aiemmin, jonka sitten kunnossapito halusi käyttönsä. Muutokset olivat tapahtuneet suunnittelun edetessä asiakkaan toivomuksesta, eikä minulla ollut siihen osaa eikä arpaa. Lisälaskut olivat oikeutettuja, eivätkä ne menneet minun lompakostani, onneksi :)