perjantai 15. huhtikuuta 2016

Kiihtyvän kehityksen virstanpylväitä



Katsaus siitä ajasta, jolloin kellotkin täytyi vetää lähes joka päivä, tähän hetkeen. Kuinka hämmästyttävän nopeasti kaikki onkaan muuttunut? Seuraavassa yleisiä merkkipaaluja sekä omia kokemuksia muutosten keskellä.


Vuodesta 1872 eteenpäin

Kuinka paljon maailma oli muuttunut 80 vuotena ennen syntymääni?

Silloin liikuttiin jalan, suksilla ja hevospeleillä.

Isovanhemmat syntyivät 1800-luvulla. Isänisä 1872 ja isänäiti 1879, äidinäiti 1877 ja äidinisä 1878.

Puhelinliikenne aloitteli haparoivin askelin. Oulun ensimmäinen kiinteä puhelinlinja rakennettiin Veljekset Åströmin nahkatehtaasta kenkätehtaaseen lokakuussa 1879.

Oulun puhelinliiketoiminnan alkuna pidetään kuitenkin oululaisen apteekkarin Albert Fredrik Nordforsin ja hänen turkulaisen veljensä Frans Nordforsin rakentamaa puhelinlinjaa kantakaupungin vesimyymälästä Toppilan höyrylaivalaiturin konttoriin.

Nordforsien yleisölle avoin maksullinen linja avattiin toukokuussa 1882. Saatuaan 20 tilaajaa veljekset perustivat puhelinlaitoksen.

Vuosi 1888

64 vuotta ennen syntymääni, suurimmassa osassa kodeista ei ollut sähköä eikä vesijohtoa. Autoja ei vielä ollut ja polkupyörä teki vasta tulemistaan. Höyryveturi ja sitä myöten junaliikenne alkoi kehittyä 1800-luvun puolenvälin jälkeen. Suomessa höyryveturit olivat käytössä vielä vuoteen 1975 saakka.

1900 luvun alku

Lentoliikenne aloitettiin 1909 ilmalaivoilla. Liikennöinti lentokoneilla käynnistyi 1914 ja Suomessa perustettiin Finnairin edeltäjä Aero Oy 1920 luvun alussa.

Vanhempani syntyivät 1920 ja valokuvaus alkoi yleistyä vaikka se oli vielä harvojen herkkua.

Radiotoiminta aloitettiin Suomessa 1923 ja Yleisradio perustettiin 1926. Joillakin saattoi olla gramofoni, mutta uskoisin sen olleen aika harvinainen.

Oulun Puhelin pystytti kolme ensimmäistä puhelinkioskia kesällä 1926. Kioskien määrä lisääntyi pikku hiljaa ja lukumäärä oli vuonna 1935 jo 39 kappaletta.

Naisten 800 metrin kilpailu oli ensimmäistä kertaa olympiaohjelmassa jo vuoden 1928 kisoissa. Naisten hengästyminen johti lopulta yli 200 metrin juoksumatkojen kieltämiseen heiltä. Vasta 1960 Rooman kisojen ohjelmassa oli naisten 800 metrin juoksu.

Synnyinvuoteni 1952

Isä ja isoveli
Äitini mukaan sain alkuni Pyykösjärvellä Särkitien asuntomme saunakamarissa. Asunto oli pihahuonerakennuksessa jossa oli yksi pieni huone. Syntymäni jälkeen neljä henkiseksi kasvanut perhemme mahtui vielä ”mainiosti” pieneen vuokarakotiimme. Sähkö oli, vesi tuli ja meni kunhan sen kantoi.

Myöhemmin muutimme Iskoon pieneen pihahuonerakennukseen Iskontielle.

Vuodet 1953 - 58

Saimme melko nopeasti tilavamman vuokra-asunnon Pinotiellä sijaitsevasta omakotitalosta. Siinä oli neljä vuokrahuoneistoa, alhaalla kaksi kahden huoneen ja yläkerroksessa kaksi yhden huoneen. Piharakennuksessa sijaitsivat yksi asuinhuone, sauna ja puuliiteri.

Asunnon varustukseen kuului puulämmitys ja sähköt, mutta ei puhelinta eikä vesijohtoja. Asunto tuntui alle kouluikäisestä valtavan isolta.

Isä ajoi työn vuoksi ajokortin, mutta meillä ei ollut autoa, eikä ollut kovin monella muullakaan. Polkupyöriä alkoi olla lähes jokaisessa taloudessa.

Radio yleistyi ja sitä oli mukava kuunnella. Lisäksi meillä oli myös levysoitin jonka neulasta sain varmaankin loppuelämän kestäneen hifi-tartunnan. Äiti osteli singlelevyjä ja musiikki soi, joskus haikeastikin. Isän lähtiessä Helsinkiin kauppateknikon loppukokeeseen, äiti soitti Kielon jäähyväisiä ja itki ikäväänsä.

Suomen ensimmäinen julkinen televisiolähetys oli 1955, mutta television yleistyminen vei vielä vuosia.

Isällä oli Neuvostoliittolainen Lubitel2 peilikamera joten perheestämme löytyy kiitettävästi valokuvia vuosien varrelta.

Ensimmäinen avaruuslento tapahtui lokakuussa 1957 Sputnik satelliitin lentäessä maan kiertoradalla.

Vuodet 1959 - 1969

Isä ja äiti rohkaisivat mielensä, anoivat lainaa ja hankkivat omakotitalon Pyykösjärveltä, ”syvältä maaseudulta”. Naapurissamme oli toisella puolella kaksi lehmää sekä hevonen ja toisella puolella traktori sekä useita lehmiä ja pienen matkan päässä röhkivät possut.

Kylällä oli kolme puhelinta, yksityinen ja sitten Osuuskaupassa sekä yleisöpuhelin puhelinpylväässä olevassa pienessä harmaassa kaapissa. Vuonna 1961 vanhempani hankkivat kylän neljännen puhelimen. Etäisyys Oulun keskustaan oli ja on edelleenkin ainoastaan nelisen kilometriä.

Juri Gagarin oli ensimmäinen ihminen avaruudessa huhtikuussa 1961.

Naapurustossa ei ollut montakaan autoa. Isä oli Teräksellä tukkumyyjänä ja hän kiersi myymässä tuotteita maakunnan kaupoihin. Sen vuoksi isällä oli käytössä työpaikan auto. Vaikka auto olikin firman tuntui se leuhkalta, kun pihassa oli ensin Popeda, sitten Opel ja lopuksi Volvo.

60-luvun puolessavälissä siirryttiin televisio aikakauteen. Mustavalkoisia lähetyksiä oli vain yhdellä kanavalta. Kiimingin lähetysasema aloitti koelähetykset Oulun alueella kesällä 1962 ja se vihittiin käyttöön tammikuussa 1963. Samoihin aikoihin isä osti Länsi-Saksalaisen Schaub Lorenz TV:n.  Se oli valtava muutos.

Aiemmin ihmiset kyläilivät toistensa luona. Kesäisin radio nostettiin pihalle ja kuunneltiin viihdyttäviä ohjelmia, nautittiin kesäillasta mukavassa seurassa jutellen lasten kirmaillessa pihamaalla. Television tultua lähes joka kotiin kaikki linnoittautuivat omien seinien sisään katsomaan ”töllötintä”.

Ensimmäinen nainen avaruudessa oli Valentina Tereškova 16. kesäkuuta 1963.
 
Naisten 400 metrin juoksu tuli mukaan olympiaohjelmaan 1964 Tokiossa, jotka olivat ensimmäiset televisioidut olympialaiset. Tietoliikennesatelliitti Syncom 3 välitti ensimmäistä kertaa suoraa TV-lähetystä Tokion olympialaisista Tyynen valtameren yli.  

USA ja Neuvostoliitto kävivät tiukkaa kilpailua avaruuden valloituksesta. Jälleen Neuvostoliittolaiset olivat edellä, sillä  ensimmäisen avaruuskävelyn teki kosmonautti Aleksei Leonov 18.3.1965. Kesken tehtäväänsä hänen pukunsa alkoi laajeta jolloin paluu avaruusalukseen oli vähällä epäonnistua. Pudottamalla pukunsa painetta hän mahtui juuri ja juuri avaruusaluksen luukusta selviten kiperästi hengissä.
 
Saimme vihdoin viimein kauan kaivatut vesijohdot keväällä 1968.

Heinäkuussa 1969 ensimmäinen ihminen laskeutui kuun pinnalle. Kuuntelin radiosta tämän ikimuistoisen avaruuslennon jännittäviä vaiheita.

Silloin ei ollut videokameroita, mutta syksyllä 1969 vanhempani ostivat minulle kaitafilmikameran. Siitä on ollut valtavasti iloa tallentaessani arvokkaita muistoja nyt jo menneistä sukupolvista.

Yle aloitti värilliset koelähetykset 1969.

Vuodet 1970-1978

Vuosikymmenen taitteessa pääsin ensimmäisen kerran lentämään vesitason kyydissä.

Siirryin LP-kauteen hankkimalla ensimmäisen äänilevyn ja myöhemmin sain myös levysoittimen.

Keväällä 1970 epäonninen Apollo 13 kuuraketin matka oli kuin trilleri happitankin räjähtäessä. Kennedyn avaruuskeskuksen  ja miehistön yrittäessä saada astronautit maanpinnalle elävinä. Epäonnistuessaan avaruusalus olisi joko sinkoutunut ohi maan pimeään avaruuteen tai tullessaan liian jyrkässä kulmassa maan ilmakehään palanut poroksi. Onneksi he onnistuivat ja astronautit selvisivät hengissä maanpinnalle.

Tämän jälkeen avaruuslennot ovat ikään kuin polkeneet paikallaan, mitään niin mullistavaa kuin kuun valloitus ei ole tapahtunut. Tähtitieteellisessä mittakaavassa kuussa käynti oli paljon mitättömämpi kuin kirpun loikka. Ainoa mihin on kyetty on maankiertoradan täyttämisen avaruusromulla.

Ostin kaitafilmiprojektorin kesällä 1970. 

Televisiokanavat lisääntyivät Oulun seudulla toisella kanavalla TV2:lla vuoden 1972 alussa ja samoihin aikoihin radio alkoi lähettää stereofonista ohjelmaa. Mainostelevisiolla ei ollut vielä omaa kanavaa vaan sillä oli ainoastaan tietty lähetysaika kummallakin kanavalla.

Naisten 1500 metrin juoksu tuli olympiaohjelmaan niinkin myöhään kuin 1972 Münchenissä.

Autot yleistyvät ja lankapuhelimiakin alkoi olla jo monissa kodeissa. Vanhempani hankkivat Salora väritelevision 1973 joka oli silloin todella harvinaista herkkua. Ainoastaan pieni osa lähetyksistä oli värillisiä.

Palkat olivat tulleet selvänä rahana tilipusseissa kerran tai pari kertaa kuussa tai kahden viikon välein. 70-luvulla palkanmaksu siirtyi suoraan pankkitilille.

Jos halusi/tarvitsi ostaa jotain täytyi olla konkreettista rahaa ja sitä sai vain pankista jos tilillä oli katetta, kavereilta tai tutuilta lainaamalla tai jos oli sekkitili ja sekkejä. Isompia hankintoja varten täytyi ottaa lainaa tai ostaa osamaksulla. 

Suuruuden hulluudessa muutin tyttökaverini kanssa keskustaan ensimmäiseen vuokra-asuntoon 1973. Uuden kerrostalon hulppean 2h+kk huoneiston kuukausivuokra oli huikeat 550 mk/kk.

”Downshiftasimme” erään nolon tapauksen vuoksi ja muutimme vuokra-asuntoon jossa olin saanut alkuni. Edelleenkään siellä ei ollut vesijohtoja, päärakennuksen seinässä olevasta hanasta saimme veden, jätevedet tunkiolle ja lähes samaa ulkohuusia käytimme kuin vanhempani ja isoveli 20-vuotta aiemmin. Saunakamarista oli tehty keittokomero ja melkein kahden huoneen asunnon vuokra oli ”huikeat” 100 mk/kk.

Isä ja äiti lahjoittivat meille väritelevisionsa ja saivat tilalle meidän mustavalkoisen TV:n. Ilman ikävän tapauksen aiheuttamaa muuttoa ei olisi tapahtunut elämänkiertokulun kannalta todella merkityksellistä asiaa. Samassa paikassa jossa minä olin saanut alkuni sai alkunsa myös esikoiseni. Elämä on ihmeellistä.

1973 puhkesi öljykriisi jonka seurauksena Sisäasiainministeriö antoi poikkeuslain nojalla useita energiansäästö määräyksiä.

Kaksi vuotta asuttuamme panostimme asumisenlaatuun ja hankimme Nokelasta 2h+k osakehuoneiston. Siellä oli kylpyhuone istuma-ammeella joka oli luksusta piharakennuksessa asumiseen.

Ensimmäinen lamani iski heti asuntokauppojen jälkeen ja jouduin pakkolomalle. Öljykriisin vaikutukset iskivät Suomen teollisuuteen vasta tällöin, vuonna 1975. Se oli melkoinen shokki joka jatkui tietynlaisena paineena koko avioliiton loppuajan suuret lainat taakkana.

Tietokoneista alettiin jo puhua vaikka niistä ei tiedetty juuri mitään. Olin rakentamassa Postipankin kirjauskeskusta johon tuli suuret tietokonesalit. Rakentamisen jälkeen en päässyt niihin salaisiin kammioihin tutustumaan, mutta reikäkortti ja –nauha operaattorit siellä hyörivät sitäkin enemmän.

Laman loppukaikujen katveessa olin vuoden työttömänä. Sitten pilvilinnat sortuivat avioerossa ja asunto-osake täytyi myydä.

1979 - 1985

Lopulta lama hellitti ja sain isohkot veronpalautukset 1979 jotka sijoitin kuorma-autokorttiin. Näin ensimmäisen kertaa kuinka pankkiautomaatista saa muovikortilla rahaa, jota autokoulun opettaja sieltä nosti. Pankkikortilla sai vain käteistä rahaa, mutta sillä ei voinut maksaa. Silti se oli jotain aivan uutta ja ihmeellistä.

Autokoulun autossa oli ARP-puhelin, josta piti tilata puhelu keskuksen kautta. Oli hämmästyttävää soittaa liikkuvasta autosta kun oli tottunut vain kiinteisiin lankapuhelimiin.

Ostin kesällä elämäni ensimmäisen auton, Fiat 600, joka maksoi 3000 mk. Myyjä lupasi hyvittää sen hinnan löytäessäni mieluisan auton. Syksyllä löytyi B-mallin Kadett hinnaltaan 15’000 mk -3000 mk eli 12’000 mk.

Videonauhurit alkoivat yleistyä 1980-luvun alussa. Mutta jos itsellä ei ollut videonauhuria sai videovuokrauksen yhteydessä samaan hintaan mukaan movieboksin jolla saattoi katsoa vuokravideon. Taas oltiin harpattu edistyksen uusi askel.

Ostin keväällä 1981 Finluxin väritelevision jossa oli silloin vielä harvinainen kaukosäädin. Sen piti olla kaikilla herkuilla varustettu, mutta siinä ei ollut teksti-TV:tä jonka lähetykset alkoivat lokakuussa 1981.

Aloitin opiskelun uudelle alalle 1982 ja luokkamme nörtit houkuttelivat muitakin Commodore 64 kimppaostoon. Hairahduin ja minustakin tuli ensimmäisen tietokoneeni omistaja. Tein yhden yksinkertaisen laskentaohjelman, muuten se oli pelkkänä pelikoneena.

Arvokilpailujen ensimmäinen naisten maraton juostiin Helsingissä 1983 yleisurheilun ensimmäisissä MM-kisoissa.

Ensimmäiset reittilentoni matkustajalentokoneen kyydissä olivat vuoden 1985 alussa, käydessäni työpaikkahaastattelussa Helsingissä. Kokemus oli jännittävä ja mieleenpainuva. Teimme maaliskuussa luokkaretken Mallorcalle jonne lensimme Espanjalaisen lentoyhtiön matkustajakoneella.

Kellot olivat muuttuneet paristokäyttöisiksi ja ominaisuuksiltaan monipuolisiksi. Sain luokkakavereilta lahjaksi Citizen ana digi rannekellon luokanvanhimman tehtävien hoidosta .

Koulun loputtua 1985 luokkakaverini kauppasi minulle puhelinosakettaan muuttaessaan Tampereelle. Tähän saakka olin tullut toimeen yleisöpuhelimilla. Myyjä lupasi maksuaikaa ja niin minusta tuli lankapuhelinliittymän omistaja. Enää ei tarvinnut mennä jonottamaan puhelinkopille päästäkseen soittamaan vaan pystyi soittamaa kotoa ja oli tavoitettavissa melkein milloin vain.

Suunnittelijantyö oli paljolti ”askartelua”, leikkaa, liimaa, teippaa toimintaa. Suunnittelija teki skitsit ja suunnitelmat käsin jonka jälkeen piirtäjä piirsi ne puhtaaksi ja sihteeri kirjoitti käsinkirjoitetut asiakirjat koneella.

Ensimmäisessä suunnittelutoimistossa, jossa työskentelin, oli isohko tietokone ja digitointipöytä jota käyttivät vain korkesti koulutetut insinöörit. Hämmästelin hiirtä ja sen käyttöä, kuinka se oikein tapahtuu?

1986 - 1995

Korvalappustereot olivat kovinta hottia. Hankin Sony Walkmanin C-kasetilla ja radiolla varustetun roiskevesitiiviin mallin, että sitä voi käyttää lenkkeillessä ja kuunnella joko radiota tai kasettia.

Pankkikortit olivat yleistyneet. Esimiehen kanssa oli puhetta, että voisin joutua Portugaliin töihin. Ulkomailla työskennellyt Osmo-serkku suositteli Visaa, jonka sitten hankin 1987. Komennus osui lopulta työ-/opiskelukaveri Arto Moilaselle.

Arvokisojen ensimmäinen naisten 10000 metrin juoksu oli vuoden 1987 MM-kisoissa Roomassa.

Kaapelitelevisio yleistyi ja sitä myöten maksulliset kaapelikanavat.

Lokakuussa 1989 Mihail Gorbatšov soitti ensimmäiset kännykkäpuhelunsa Helsingin Kalastajatorpalta ja Oulun teknologia kylästä Moskovaan. Aluksi yleiseen käyttöön tulivat NMT-puhelimet ja 90-luvulla siirryttiin GSM-puhelimiin.

Ensimmäisen VHS-videonauhurin ostin 1989.

Syksyllä 1989 sain ensimmäiset oppituntini Auto Cadin käytössä sekä oman PC:n jolla aloin opetella tietokoneavusteista suunnittelua. Olin siirtynyt virallisesti tietokoneaikaan. Ihmettelin veljeni puhumista "ikkunoista" (Windows) joita on tietokoneessa, silloin käytettiin pelkästään MS-DOS tekstipohjaista komentokieltä.

Joka päivä oppi uutta, oivalsi itse tai työkaverit opastivat vaikka he olivat useista eri yrityksistä. Aivan mahtava ja uuden oppimista ruokkiva työympäristö.

Arvokisoissa juostiin ensimmäistä kertaa naisten 5 000 metrin kilpailu yleisurheilun MM-kisoissa Göteborgissa 1995.

1996 - 1997

Rautaruukin valukoneprojektissa tapahtui nousu tietotekniikan uudelle tasolle. Opin Excelin, Wordin, Windowsin, Internetin ja sähköpostin käytön. Aluksi sähköpostilla lähetettiin pelkkiä viestejä, sitten joku hoksasi sillä voitavan lähettää myös liitteitä. Mitä? Tekstejä, taulukoita, Autocad piirustuksiako? Ennen ne oli täytynyt postittaa tai faksata. Huima harppaus!

Mietin hankkisinko oman tietokoneen vai kotiteatterin? Vuonna 1997 päädyin hifinpään vaihtoehtoon ja ostin ensimmäisen kotiteatterilaitteiston sekä erinomaisen videonauhurin jotka mullistivat elokuvien katselun vaikka televisio oli vain 19 tuumainen.

Hankin elämäni ensimmäisen GSM-matkapuhelimen 1997.

1998 - 2000

Panasonicin digivideokamera oli suuri harppaus kaitafilmauksesta yli analogiavideoiden suoraan digimaailmaan. Työmaan lyhyen salakuvauksen jälkeen minua pyydettiin ikuistamaan myös valukoneprojektia ja vielä luvan kanssa.

Mittava videomateriaali täytyi myös editoida! Tiedustelin mikä olisi paras vaihtoehto. Tietokoneiden teho ei vielä riittänyt editointiin joten hankin hienon JVC:n tuplapesäisen Eisa voittaja videonauhurin. Siinä olivat VHS/S-VHS sekä Mini-DV pesät. Nauhurissa oli kohtuulliset editointi ominaisuudet, mutta kovassa käytössä Mini-DV-pesä ei tahtonut kestää.

Sain editoitua liki 10 tunnin materiaalin kymmenesosaan.

Vuosituhannen vaihtuessa jännitettiin Y2K:n vaikutuksia tietotekniikkaan, jotka olivat lopulta mitättömät. Tuo aika oli ohjelmateollisuuden loistokautta jonka jälkeen se ajautui lamaan.

Nokia esitteli 3210 kännykkämallissaan ennakoivan tekstinsyötön vuonna 2000.

2001 - 2009

Vuonna 2001 alkoi siirtyminen digitelevisioon ja kaikkien oli hankittava digitaalisovitin eli digiboksi ennen kuin analogiset lähetykset loppuvat. Hieman ihmetytti miksi ei siirrytty suoraan HD-kauteen vaan tehtiin tällainen turha välivaihe.

Samana vuonna Ericssonin R380-mallia markkinoitiin ensimmäisenä älypuhelimena jossa oli kaksivärinen kosketusnäyttö.

Televisioiden koot kasvoivat ja hankkimani 32” laajakuvatelevisio oli joistakin turhamaista pröystäilyä. Taivaskanavat alkoivat näkyä hankittuani satelliitti antennin ja Canaldigitalin. Kotiteatterilaitteistoa oli päivitetty jo moneen kertaan.

Naisten 3000 metrin estejuoksu oli ensimmäistä kertaa arvokisoissa 2005 maailmanmestaruuskilpailuissa Helsingissä!

Some eli sosiaalinen media alkaa nostaa päätään ja esikoinen kehotti liittymään facebook:iin 2007 ja myöhemmin Linkedin:iin!

Kännykät muuttuivat puhelimista tietokoneiksi. Vuonna 2007 Nokian N95-älypuhelinmallissa oli navigaattori ja 5 Mpx kamera. Näppäimet muuttuivat kosketusnäytöiksi Applen tuodessa markkinoille iPhonen 3,5 tuuman monivärikosketusnäytöllä.

Lähes kaikilla, lapsista vanhuksiin, alkoi oli jonkin tasoinen puhelin toisin kuin ennen.

2009 aloitan tubetuksen lataamalla ensimmäiset videoini youtubeen Kari ”Tykylevits” Tykkyläisen innoittamana. Se oli sitten menoa! Maailma pieneni sillä videoni olivat nähtävissä globaalisti.

2010 - 2016

3D tekniikka alkaa yleistyä televisioissa, videotykeissä ja blu-ray soittimissa.

Siirryin HD-kauteen ennen jalkapallon MM-kisoja 2010 investoidessani 40” plasmatelevisioon ja blu-ray soittimeen. Sain kuopukselta lahjaksi Canonin HD-videokameran jonka vuoksi myös editointi tietokone täytyi päivittää.

2012 päivitin kotiteatterin lopullisesti elokuva-aikaan hankkiessani videotykin.

Somea puskee joka puolelta, Instagram, Twitter, Snapchat, Periscope ja mitä niitä kaikkia onkaan. En ole vielä tutustunut edellä mainittuihin yhteisöihin, mutta  aloitin 2013 blogi kirjoittelun.

Kehityksen vauhdin kiihtyminen 64-vuoden takaa tähän päivään on ollut päätä huimaavan nopeaa!