Sillä on muutakin merkitystä kuin
maanpuolustus
Asevelvollisuus tarkoittaa
valtion määrittelemää kansalaisen velvollisuutta osallistua valtion puolustukseen
ja laillisen yhteiskuntajärjestyksen takaamiseen jne.
Mielestäni
sillä on paljon suurempi merkitys kuin pelkkä maanpuolustuksellinen.
Kasvatuksellinen askel aikuisuuteen
Monet
toteavat, ettei armeijassa opi muuta kuin lintsaamaan. Onhan sekin jotakin,
eikö se ole yhdenlaista selviämistä vaikeista tilanteista.
Suurin osa
asepalvelukseen astuvista asuu sitä ennen kotona. Kun joudut omasta
yksityisestä huoneestasi kymmenen hengen tupaan, vieraiden kaverien sekaan, on
jo se melkoinen tulikoe.
Oli niin
ennenkin, mutta erityisesti nykyään nuoriso on saanut tehdä vain sitä mikä
huvittaa. Jos ei ole huvittanut, niin lyödään läskiksi, eikä tehdä mitään.
Armeijan palvelukseen astuttaessa nuoret siirretään äidin helmoista ja isän
lahkeista miesten kouluun.
Eteenkin
yksinäiselle lapselle tai lähes sellaiseksi itsensä kokeneelle se on todellinen
miehuus-/naiseuskoe. Kaksilapsisen perheen kuopuksena, melkein pilalle
lellittynä, se oli ensihetkinä todella ahdistava kokemus. Yllättävän nopeasti
siihen kuitenkin sopeutui.
Ryhmähenki
Tupa Petsamon ryhmä |
Kaikesta
komennettavana olemisen vastenmielisyydestä huolimatta armeijassa oppi toimimaan
tiiminä toinen toistaan tukien. Siellä kaikki ovat samalla viivalla
koulutuksesta tai perhetaustasta riippumatta. Toki sielläkin on sooloilijoita
kuten elämässä yleensä, mutta ne eivät pääse häiritsemään muiden toimia.
Opitut taidot
Aseenkäsittelyn
ja -käytön alkeiden oppiminen, sekä niihin liittyvät turvallisuus näkökohdat.
Aseiden osat, purkaminen ja kasaaminen, ammukset. Erinomaisesti valvotut
kovapanosammunnat niin pienemmillä kuin suuremmilla aseilla.
Poikani oli
ollut työporukalla ulkomailla ja he olivat käyneet ampumaradalla jossa oli he
olivat ampuneet myös konetuliaseilla. Asevelvollisuuden suorittanut poikani
totesi, että kyllä suomalaisilla on aseiden kanssa toimiminen, käyttö ja
tarkkuus aivan toisella tasolla kuin muun maalaisilla joita myös oli ampumassa.
Kiitos asepalveluksen.
Apuja myös työelämään
Erikoistuessa
oppii myös taitoja joista voi olla hyötyä myös myöhemmässä elämässä ja
ammateissa. Omalta osalta ne taidot jotka hioin armeijassa huippuunsa ovat
seuranneet ja auttaneet minua yli neljäkymmentä vuotta, vaikka niiden käyttö
oli kymmenen vuotta telakalla
Opettelin
kansalaiskoulun liikelinjalla kaksi vuotta konekirjoitusta huonolla
menestyksellä. Kävin myös yhden lukuvuoden Työväenopistolla, muka opettelemassa
konekirjoitusta. Syynä siihen olivat jengimme pimut, jotka menivät sinne opiskelemaan
ja oma oppiminen oli vain sivuseikka.
Ammattikoulun
sähkölinjan seurauksena palvelin viestikomppaniassa. Erkki-serkku kehotti minua
yrittämään kirjuriksi, jota tehtävää karsastin sotilasfarssien luoman kuvan
vuoksi. Pitkän harkinnan jälkeen päätin pyytää tähän tehtävään, mutta
komppanian päällikkö vain nauroi, että tuonne aliupseerikouluun sinä joudut.
Jostakin
syystä minut valittiin alokasajan lopussa kirjuriksi. Se oli todella
vastuullinen ja itsenäinen toimi. Puoli vuotta lähes joka päivä koneella
kirjoittamalla kymmensormijärjestelmän taitoni hioutuivat huippuunsa. Taidosta
on ollut kolmekymmentä vuotta kestäneellä suunnittelijan uralla todella suuri
apu.
Armeijan
varusmiesten esimieskoulutusta on moitittu vanhanaikaiseksi ja käytäntöön soveltumattomaksi.
Pomoni kanssa jutellessa hän totesi, että missä muussa johtajakoulutuksessa
sinä joudut ottamaan konkreettisesti vastuun ryhmästä tai joukkueesta?
Varusmiespalveluksen reservin aliupseeri- ja upseerikoulutuksessa joudut suuren
miesjoukon eteen, konkreettisesti ei teoreettisesti, komentamaan heitä eri
tehtäviin ja saada heidät vielä tekemään ne.
Sietokyvyn kasvu
Mitä
asevelvollisuuden täyttäminen merkitsee? Suuri osa suorittaa asepalveluksen
alusta loppuun, mutta on myös niitä jotka luovuttavat. Selvittäessään tämän
pienen tulikokeen läpi on se eräänlainen näyttö siitä, ettei luovuta helposti.
Se on osoitus, ettei ensimmäisten vaikeuksien tullessa eteen lyödä heti
kintaita tiskiin ja anneta periksi!
Olen kuullut
kerrottavan, että sivarit ovat hankalia työntekijöitä. He ovat paljon
egoistisimpia eivätkä siten sopeudu ryhmätyöskentelyyn samalla tavalla kuin
armeijan käyneet. Tätä kannattaisi tutkia enemmänkin!
Maanpuolustuksellinen merkitys?
Kun suurin
osan aikuisväestöstä on koulutettu ja he pystyvät tarvittaessa toimimaan on se
jo pelote ja varoite. Kyllä hyökkäystä suunnitteleva laskee ja tutkii tarkasti onko
mitään järkeä toteuttaa aikeensa, jos vastassa on koulutettu kansa, jolla on
tarvittaessa aseet kourassa ja he osaavat niitä myös käyttää.
Puhuttelemani
95-vuotias veteraani Sulo Hakala totesi, että oli todella hyvä kun heidän
asepalveluksensa oli Talvi- ja Jatkosodan välissä. Sinä aikana ehti oppia
kaiken tarpeellisen. Hän sääli niitä jotka joutuivat sotatilassa
pikakomennuksella rintamalle ilman riittävää koulutusta. He olivat hätää
kärsimässä.
Olen täysin samoilla
linjoilla Kenraali Gustav Hägglundin kanssa "Suomen
puolustus on vahva ja perustuu asevelvollisuuteen. Siitä meillä ei ole kerta
kaikkiaan ole varaa luopua."
Rauhanpuolustus
Jos vaikka
olisi kuinka "sotahullu" konfliktien kannattaja niin kyllä ne tunteet
rapisevat varusmiespalveluksessa. Se on oikeaa ja todellista rauhantyötä.
P/S
Olen ylpeä
kun kaikki kolme poikaani ovat suorittaneet asevelvollisuutensa.
Tämän kaiken
kirjoitettuani en toivo enkä halua sotaa, sillä siinä kärsivät kaikki niin
hyökkääjät, puolustajat kuin viattomat siviilit. Silti siihen on hyvä varautua
ettei meitä viedä kuin pässiä narussa.