Ke 13.7.2016, neljäs päivä: Kello
soi 05:00, ylös, suihku ja viimeisten kamojen pakkaus matkalaukkuun. Kävin
vielä heittämässä kirjoitetut ja postimerkeillä varustetut postikortit
postilaatikkoon. 06:30 huoneen luovutus ja tilataksilla Gare Lyon
rautatieasemalle.
Melkoinen juna! |
TGV-juna, suurnopeusjuna tai luotijuna millä
nimellä sitä halutaankaan kutsua. Huippunopeus on 320km/h ja keskinopeus
260km/h, hieman nopeampia kuin Pendolinot ja IC:t.
Junalippuja ei ollut voinut tilata netistä
Aix-en-Provenceen ja matkalippumme olivat Marseilleen. Kuitenkin juna pysähtyi
Aix-enissä, joten hyppäsimme pois kyydistä. Rautatieasemalla ei ollut
tilataksia ja jouduimme ottamaan kaksi autoa päästäksemme kaupungin keskustaan.
Haimme turistineuvonnasta kartat ja sitten
etsimään lounaspaikkaa. Ensimmäisessä todettiin, ettei tähän aikaan vielä saa
ruokaa. Uusi haku päälle ja löysimme Place François Villon aukion reunasta
viihtyisän näköisen ravintola Les Artistes:in. Saimme odottaa tarjoilijaa
pitkän tovin eikä palvelukaan ollut kehuttavaa, tympeän oloinen nuorehko
nainen. Oli muuten ensimmäinen ”hapannaama” reissullamme. Ruoka oli kohtuullista,
mutta ei matkamme huippua, sellaista semitasoa!
"Kotikadulta" |
Sitten 14:30 rapun ulko-ovi avautui ja asunnon
omistaja, iäkkäämpi nainen, tiedusteli, että oletteko te ne vuokralaiset. No
mehän olimme ja pääsimme vihdoin viimein sisälle ja purkamaan matkatavaroita.
Asunto oli vanhan kerrostalon kolmannessa kerroksessa. Se oli kohtuullisen
kokoinen tupakeittiö, kaksi makuuhuonetta, pesuhuone ja WC. Ruhtinaallinen ja
idyllinen pieneen hotellihuoneeseen verrattuna.
Huoneisto oli varattu meille reiluksi viikoksi.
Nyt tuli taukoa ulkona syömiseen vävyn alkaessa pääkokiksi, tarvikkeet hankimme
torilta ja kaupasta.
Kotiuduttuamme kävimme tutustumaan lähiympäristöön
ja ostimme ruokatarvikkeita. Sitten iltapalan jälkeen lepäämään.
To 14.7.2016, viides päivä:
Oli Ranskan kansallispäivä, mutta sitä ei huomannut muuten kuin hieman
useammasta Ranskan lipusta ja muutamasta kiinni olevasta kaupasta, ei muusta.
Eräs keskeisimmistä suihkulähteistä! |
Päivä alkoi tuulisena ja hieman viileänä, mutta
päivän mittaan sää muuttui mukavan lämpimäksi. Shoppailua ja suihkulähteiden
bongailua joita pitäisi olla alueella liki tuhat. Viihtyisän mutkittelevia
kapeita katuja reunustavat vanhat ja kauniit rakennukset. Turisteja on
kohtuullisen paljon, mutta ei häiritsevästi. Suurin osa kuulosti
ranskankielisiltä, japanilaisia oli seuraavaksi eniten, englantilaisia vaikutti
olevan todella vähän muihin suomalaisiin emme törmänneet. Vaikka
taisimmekin olla ainoat suomalaiset Aixissa olo tuntui kotoisalta toisin kuin
hälisevässä Pariisissa.
Lapset kävivät leikkipuistossa joka oli melko
vaatimaton laitteiden osalta. Kiertelyä, kaartelua ja ympäristöoppia. Pikku
”viikarit” jaksoivat mukana yllättävän hyvin muutamaa väsymyksen ja nälän
aiheuttamaa kiukunpuuskaa lukuun ottamatta.
Väsymys houkutteli asunnolle iltapalalle, sitten
lapset nukkumaan jonka jälkeen muutama viinilasillinen ja mekin lähdimme
untenmaille.
Pe 15.7.2016, kuudes päivä:
Heräsimme tekstiviestien piipitykseen joissa tiedusteltiin huolestuneina vointiamme.
Nizzassa oli tapahtunut tuhoisa terroristi-isku jossa oli kuollut 80 ihmistä.
Vastasimme
välittömästi, ettei meillä ole mitään hätää, koska olimme 175 km
etäisyydellä järkyttävistä tapahtumista. Meistä katsottuna suhteellisen
kaukana, mutta koti Suomesta huolestuttavan lähellä.
Gezannen jalanjäljillä! |
Aamupalan jälkeen lähdimme etsimään lelukauppaa
ja sitten torille tuoreita elintarvikkeita ostamaan. Etsimme postilaatikkoa
parille postikortille, mutta emme sellaista löytäneet ja postikin oli
lounastauolla. Ostimme tuliaiset poika Lihavaiselle, suvun nuorimmalle
tulokkaalle. Palasimme asunnolle ja menimme ansaituille päiväunille.
Päivällisen jälkeen lähdimme iltakävelylle
edelleen postilaatikkoa etsimään vaimon ja tyttären kuopuksen kanssa. Kävimme
turisti infolla saakka, mutta emme löytäneet mistään postituspaikkaa .
Pikkupoika jaksoi kävellä pitkän päivän päätteeksi yllättävän hyvin.
Palatessamme vävy soitti ja pyysi tuomaan kirjoituslehtiön. Poiketessamme
pienelle poikkikadulle löysimme aivan sattumalta sen kauan kaipaamamme ja
erinomaisesti piilotetun postilaatikon ja saimme kortit matkalle. Laatikoita
oli vaikea havaita, kun niiden ollessa niin epämääräisen sotkuisia, enemmänkin
roskalaatikon näköisiä.
Pikkuinen alkoi uupua ja otin hänet loppumatkaksi
harteilleni josta hän innostuneena tykkäsi. Asunnossa nautimme vielä
ranskalaisen iltapalan.
La 16.7.2016, seitsemäs päivä:
Tähänhän alkaa tottua. Kevyt aamupala jonka jälkeen vaimon kanssa kahdestaan
kaupungille. Tarkoituksenamme oli mennä Carrieres de Bibemukselle. Turisti
infoon tiedustelemaan kuinka sinne pääsee. Ikävä kyllä myöhästyimme hiukan
lähdöstä. Totesimme, että mehän
voimme kävellä sinne. Tuli ehdoton kielto,
sillä reitti vuoristossa olevaan luolastoon oli vaarallinen ja olosuhteet
vaihtelevia ettei sinne saanut mennä omin päin kulkemaan, ainoastaan
opastetusti. Infossa palvelu oli erinomaista ja henkilökunta todella
miellyttävää ja uskoimme heidän ohjeitaan.
Mukavan kapeita katuja. |
Päätimme lähteä katsastamaan taidemuseoita, mutta
olimme liian aikaisessa niiden ollessa vielä kiinni. Kävelimme ja nautimme
kauniista ympäristöstä ja upeasta säästä.
Hieman ennen kello kymmentä Caumon Centre
d’Artsin eteen alkoi muodostua jonoa ja menimme sen jatkoksi. Hetken
jonotettuamme pääsimme sisään näyttävään museoon. Näyttelyssä oli esillä mm.
Turnerin upeita maalauksia joita sain talletettua videolle. Siirtyessämme toiseen
huoneeseen vartija tuli kieltämään kuvauksen. Seuraavassa huoneessa pyörähdin
nopean panoroinnin GoPro kameran kanssa ja vartija kiiruhti seuraavan väijyn
luokse. Vaimo totesi, että minut on rekisteröity. Lopetin kuvaamisen siihen,
ettei minua vaan heitetä ulos. Onneksi sain hieman materiaalia matkavideoon.
Itse mestari Paul Cézanne |
Lähdimme myöhemmin iltakävelyllä tyttären perheen
kanssa. Precheurista he jatkoivat matkaansa lastenpuistoon meidän lähtiessä
kiertelemään ja katselemaan ympäristöä omin päin. Huomasimme St. Jean de Malten
kirkon ovien olevan auki ja sieltä kantautui kaunis kuorolaulu. Menimme sisään
jälleen todella näyttävään kirkkoon jossa oli upeita maalauksia, veistoksia ja
kuviolasi-ikkunoita.
Aikamme kierreltyä palasimme Saint-Sauvenr
katetraalin vieressä olevan ravintolan terassille odottamaan tyttären perhettä.
Ajattelin tilata meille Irish coffeet, mutta se taisi olla etikettivirhe koska
sitä ei tunnettu tai haluttu tuntea Ranskassa, eikä siellä ollut
englantilaistakaan kahvia. Lopulta valitsimme normaalikahvin joka oli pelkää
kermavaahdolla kuorrutettua kylmää kahvia. Ei huono kokemus.
Lopulta lapsiperhekin saapui ja pääsimme
ansaitulle iltapalalle ja sen jälkeen levolle.
Su 17.7.2016, kahdeksas päivä:
Sunnuntai ja aloitimme aamun verkaisemmin. Pitkähkö loikoilu sängyllä ennen
ylösnousua. Kevyt aamupala ja liikenteeseen. Aluksi kävelimme ilman päämäärää.
Vävy nosti rahaa automaatista ja minäkin päätin kartuttaa käteisvarojani S-Visalla.
Ensimmäinen yritys ei onnistunut ja vävy tuli avuksi ja hän huomasi, etten ole
tainnut laajentaa käyttöoikeutta koko EU-alueelle. No täytyi pärjätä mukana
olevilla käteisvaroilla sekä vaimon luottokortilla.
Tyttären perhe lähti eri suuntaa meidän
suunnistaessa kohti Granet museota nauttimaan päivän kulttuuriannosta.
Sisäänpääsy oli edullisempi kuin edellisessä taidemuseossa eivätkä vartijat
olleet kimpussa kuvausta kieltämässä. Saimme myös toiset liput, mutta emme
ymmärtäneet mihin ne olivat.
Charles Camoin: Lola sur le balcon |
Sitten asunnolle
lounastamaan, jonka jälkeen tyttären perhe jäi päiväunille meidän poistuessa
Saint-Pieren hautausmaalle. Aika tavalla se poikkesi vaatimattomista
suomalaisista hautausmaista. Valtavia monumentteja ja hautakappeleita,
ensimmäisessä maailmansodassa kaatuneiden muistomerkki johon oli lisätty myös
toisessa maailmansodassa kaatuneiden nimiä sekä muistolaattoja myöhemmissä
kahakoissa kaatuneille. Papit olivat saaneet oman muistomerkin johon oli
kaiverrettu mahdollisesti Aixissa työskennelleiden pappien nimet.
Kierroksen jälkeen suunnistimme helteisessä
säässä asunnolle valmistautumaan seuraavan päivän koetuksiin.