Duunarista yrittäjäksi!

Kulttuuri, tiede, tekniikka?

Lapsena kiinnostivat tiede, tekniikka ja kulttuuri. Tutkin kirjallisuutta missä oli mielenkiintoisia laitteita vaikka en osannut vielä lukea. Olin haltioitunut huikeista kuvista ja moottoreiden sisuskaluista. Perheemme kävi teatteri esityksissä ja elokuvissa. Myös musiikin kuuntelu oli meillä lähes jokapäiväistä äitini soittaessa lempikappaleitaan levysoittimella. Kerroin vanhemmilleni keksimiäni satuja ja piirtelin jatkuvasti jotakin. Sarjakuvia ahmin ja myöhemmin kirjoja kun opin lukemisen taidon. Tähdet, mustat aukot ja kaukaiset galaksit virittelivät myös uteliaisuuttani. Musiikin suhteen olen kaikkiruokainen. Jatsista rokkiin ja klassiseen ovat kuuluneet musiikkivalikoimiin.  

Ensimmäinen selfie 60-luvulla!

Urahaaveita olivat tiedemies, kuvataiteilija auto-/lentokonesuunnittelija siis designer ja näyttelijä. Varttuessani myös elokuvaohjaajan ura oli mielessäni. Suuri osa toiveista tyssäsi, koska opiskelu ei kiinnostanut pätkääkään ja olin liian ujo.

47 vuotta duunarina

Ammattiopinnoissa halusin teknilliselle puolella ja isän ohjauksesta valmistuin sähköasentajaksi. Tätä työtä tein kolmasosan duunarin urastani.

Jatko-opiskelun jälkeen urani jatkui instrumentointisuunnittelijana ja kaksi kolmasosaa duunariutta. En halunnut esimiesasemaan tai johtotehtäviin, sillä pidin tekemisestä.

Yrittämisen meininkiä

Duunarin ura oli takana ja eläke edessä. Kauan hautunut unelma kulttuuriurasta alkoi kypsyä. Olin heilunut kameran kanssa liki 50 vuotta ja haaveillut elokuvista. Materiaalia kertyi kaitafilmistä digitaaliseen videoon ja lopulta HD-tasoiseen videoon.

Silloin vielä kun haaveilin.

Ensimmäinen haparoiva askel oli perustaa YouTube kanava 2009 jonne latailin vanhoja ja uusia videoita. Rekisteröin Movielunatic kanavani tavaramerkiksi ja varasin fi ja com tunnukset vaikka en ollut varma onko niille mitään käyttöä.

Sitten rohkaisin mieleni ja astuin yrittäjän uralle perustamalla Movielunatic toiminimen syyskuussa 2017. Lopulta pitkään kytenyt toive syttyi ja haave toteutui.

Eräällä kuljetusliikkeellä oli iskevä slogan "kuljetuksia fillarista pillariin" ja koiraa ulkoiluttaessa keksin yritykselleni oman. Olen kuvannut ystävien ja sukulaisten perhejuhlia vuodesta 1970 lähtien. Kypsyttelin ajatusta tallennuksista, pyörittelin sanoja ja lopulta se syntyi! Ristiäisistä ripille ja häistä hautajaisiin. Tuo kattaa koko ihmisen elinkaaren. Ensimmäiset hautajaiset, jotka olivat enon, kaitafilmasin 1971. Sen jälkeen on lukematon määrä syntymäpäiviä, ristiäisiä, rippijuhlia, lakkiaisia sekä hautajaisia.

Toki ura on vasta alkutekijöissä ja tulevaisuus näyttää, jääkö se pelkäksi yritykseksi vai tuleeko tästä oikea kulttuurialan YRITYS!  

P/S Puhelinmyyjiä yritys on kiinnostanut sillä parin kuukauden aikana on tullut lähes sata puhelinsoittoa vakuutusten, luetteloiden ym. sellaisen osalta. Jos olisin tilannut heidän palveluita tai tuotteita olisin konkurssissa ennen yrityksen käyntiin lähtöä!

Oman yrityksen käyntikortti!