Elämänura osa 29: 2011 Harjavalta ja hirsimökki

Video Oulun rakennuskohteista 2011

Vähän se harmitti kun pääsi taas työnmakuun ja hommat loppuivat. Palasin videoiden maailmaan ja päätin toteuttaa jo pitkään hautuneen idean muuttuvista maisemista. Otin kameran ja lähdin kiertelemään Oulua etsien nostureita. Siellä missä niitä näkyi kävin kuvaamassa kohdetta ja niitä löytyikin yllättävän paljon. Täydentelin materiaalia vielä muinakin päivinä ja editoin sitten materiaalista videon jonka nimesin suureellisesti Alati muuttuva ja dynaaminen Oulu. Soitin kuvaamissani kohteissa olleiden rakennusliikkeiden johtajille tiedustellen julkaisulupaa. He kaikki halusivat nähdä mitä olin tallettanut, sillä eräs yritys oli joutunut käräjille jostakin kuvamateriaalista. Kaikki olivat todella tyytyväisiä ja kiittelivät tekemästäni työstä. Kävin myös varmistamassa niillä työmailla joissa työntekijät olivat tunnistettavissa ja sain heidänkin lupansa videon julkaisuun. Videon julkaisu youtubessa oli helmikuussa soundtrackin valmistuttua, kiitos vaikuttavasta teoksesta Kenneth Kovasin!

Olimme myös hommanneet mökin keskeltä kaupunkia, kiitos Pekka Syväjärven jonka vinkistä innostuneena vaimo halusi sen. Ikävä vain, että tekemämme sopimuksen jälkeen paljastui, että mökki oli todella heikossa kunnossa. Nyt olisi ollut aikaa purkaa rakennus, mutta lomautuksen aikana iski mykoplasma joka esti ruumiillisen työn.

Akkavalta vaihtui Harjavaltaan 2011

PI-kaavioiden täydennystä!

Onneksi lomautus ei kestänyt kuin pari kuukautta, kun jo Pekka Syväjärvi soitti tiedustellen valmiuttani lähteä Harjavaltaan. Jos ei muuta ole tarjolla niin tietysti lähden. Harjavallasta haluttiin haastatella puhelimitse ja tiedustella sopivuuttani tehtävään ja onko nikkeliallergiaa sekä aikaisempaa kokemustani. Sitten tuli kutsu ja siten, että tehtaalla täytyy olla maanantai aamuna klo 07:00, koska silloin oli turvallisuuskoulutukset jonka perusteella voitiin luovuttaa kulkukortit ja avaimet. Ei auttanut muu kuin nukkua muutama tunti sunnuntai iltana ja lähdin 23:00 ajamaan kohti tuttua Harjavaltaa. Silloin 1995 meitä kulki neljä kaveria kimpassa eikä tarvinnut ajaa kuin puolet meno- tai paluumatkasta nyt sain yksin paahtaa mennen tullen liki 570 kilometriä suuntaansa.

Sain hienon uniformun!

Olihan se ensimmäinen työpäivä aika raskas ja iltapäivällä meinasivat jo luomet vähän luppasta. Kävimme katsomassa asunnon, hankimme uudet vuodevaatteet ja sain avaimet. Insta oli toimeksiantajani ja kohteena oli Norilsk Nickel liuospuhdis-tuksen suunnittelu. Osa porukasta muisti minut 17-vuoden takaa, kun olin saneeraamassa kuparikuonarikastamoa. Aluksi minua opastettiin Alman syövereihin. Koska Outokummun aikana oli hankittu Polartekilta Pinstru tietokanta ohjelma oli sen hallinta hanskassa. Myöhemmin tehtaalla siirryttiin Almaan. Koska kehittelijöillä ja käyttäjillä oli jo kokemusta vastaavan tapaisesta järjestelmästä he pystyivät kehittämään Almaa oikeaan suuntaan. Tämä oli ensimmäinen Alma-sovellus joka toimi kuten sen täytyykin.

Taidenäyttely ja shakki 2012

Kävin tiedustelemassa Harjavallan kirjastosta mahdollisuutta Reima Lihavaisen taidenäyttelylle. Heille se kävi ja sovimme ajankohdaksi helmikuun. Suunnittelin toistaiseksi toiseksi viimeisen näyttelyn, kuskasin tauluja 570 kilometriä yhteen suuntaan ja pystytin sen!

Pistäydyin myös Emil CedercreutzinMuseossa jo toisen kerran, ensimmäinen kerta oli vuonna1995. Suosittelen lämpimästi tutustumista tuotteliaan taiteilijan ja keräilijän elämäntyöhön.

Useampi patsas Marskista!

Instan porukka oli todella mukavaa ja auttavaista, siinä ilmapiirissä oli ilo työskennellä. Shakki harrastus elpyi kun mainitsin aikaisemmista harrastuksistani Pasi Ritolalle. Hän oli pelannut nuorempana paljonkin ja innostui uudestaan haastaen minut nettishakkiin. Turpiinhan siinä tuli niin että lotisi. Ehkä pidän perinteisemmästä tyylistä jossa pelataan kasvotusten oikeilla nappuloilla, siinä on sitä oikeaa tunnelmaa. Pasi hommasi Kari Lappalaiselle ja minulle työpaikan kuntosalin avaimet. Tuli muutama kerta käytyä rautaa kesyttämässä!

Helmikuun 11. päivänä kastettiin tyttären poika Tomi Paavo Mikaeliksi.

Hirsimökin purkaminen 2012

Talviloma pidennettynä oli työloma. Purimme hirsimökin ja saimme apua yllättäviltä tahoilta. Kiitos heille kaikille. Tokihan kaupan olisi voinut perua, mutta olen periaatteen mies ja päätin tehdä sen mikä täytyy tehdä. Lopulta mökki saatiin pois tontilta ja hirret oli tarkoitus tuhota, mutta vaimo sai vihiä eräästä sahurista joka voisi pelastaa mitä pelastettavissa on. Sahuri kävi tarkistamassa hirret ja totesi, etteivät nämä niin huonossa kunnossa ole, kyllä me niistä jotain saamme pelastettua.

Kesällä uusittaisiin nikkelisulaton tasasuuntaaja ja aloitin suunnittelemaan siitä aiheutuvat muutokset. Selvitin vanhoista piirikaavioista olemassa olevat kytkentätiedot ja kirjasin ne excel-taulukkoon mitä lähin esimieheni Instalta piti hieman turhana työnä. Olen käyttänyt exceliä usein apuna kuten nytkin. Näin sain selkeän kuvan siitä mikä oli nykyinen tilanne ja millaiseksi se pitää muuttaa uuden tasasuuntaajan myötä. Osa perinteisistä säätöpiireistä jäi pois tiedonsiirron siirtyessä väylän kautta tapahtuvaksi. Sain suunnitelmat valmiiksi ja siinä sivussa tein pieniä suodattimien liityntäsuunnitelmia.

Kesällä hirret kuskattiin Kelloon jossa hirsistä sahattiin lankkua ja lautaa. Muuten sahasin erään huonoimmista hirsistä katki ja totesin ehyen osan olevan niin kovaa, ettei siihen meinannut moottorisahan terä purra.

Haulikkoammunta ja tasasuuntaaja 2012

Pasi Ritola ja Kari Lappalainen houkuttelivat minut ampumaradalle kokeilemaan haulikkoammuntaa kesäkuun 19. päivänä. Se oli elämäni toinen kerta kun kokeilin lajia. Pasi oli kilpaillut aiemmin minkä huomasi hänen luontevasta tyylistään. Sain minä muutaman kiekon alaskin. Kiitos opastuksesta ja mukavasta iltapuhteesta Kettulan metsästysseuran hoitamalla ampumaradalla.

Välillä ehti nikkelin lisäksi kesyttämään rautaakin!

Tasasuuntaajan valmistelevat purku ja asennustyöt valmistuivat siihen mennessä kun uuden asennukset alkoivat. Sitten tuli todella huonoja uutisia. Tasasuuntaaja oli jostakin syystä jätetty ulos, jossa se oli ollut pari viikkoa säiden armoilla. Koska kaapistoa ei oltu varastoitu asianmukaisesti jolloin sade oli pieksänyt sitä pitkät tovit. Elektroniikka oli siitepölylillingissä, koska kaapiston kattolevytkin olivat poissa, jälki oli märkää ja sottaistaista. Nyt tuli kiire palauttaa kaikki ennalleen vähintään vuoden ajaksi. Kuinka se tapahtuisi jouhevimmin? Nyt excelillä tekemäni kytkentäluettelot olivat kultaakin arvokkaammat. Pystyin niiden avulla palauttamaan kaikki kytkennät ennalleen. Mutta miten asennukset voi suorittaa kun alkuperäinen kytkentäkaappi oli jo purettu ja romutettu? Vähän aikaa päätä kynsittyäni huomasin vanhan tasasuuntaajakaapin sivuseinillä sen verran tilaa, että sinne voitiin asentaa kytkentärimat joihin voitaisiin kytkeä kaapelit ja saataisiin tiedot automaatiojärjestelmään. Muutaman kaapelin asentajat joutuivat vetämään jo pois purettujen tilalle.

Uupuneelle kesäloma tuli tarpeeseen!

En tuntenut Instan/Norilsk Nickel-protokollaa testausten osalta. Selvittelin asiaa ja tasasuuntaajan kanssa työt tehneet asentajat eivät alkaneet suorittamaan testauksia, vedoten siihen, ettei heillä ole siihen tarvittavia laitteita. Esimieheni oli koulutuspäivillä, valvoja ei ollut paikalla ja Norilsk Nickelin päällikkö totesi, ettei se heille kuulu vaan Installe, jolta he ovat työn tilanneet. Lomani oli alkamassa ja kotiin lähtö läheni. Soitin Lemmikäisen nokkamiehelle ja käskin hänen varaamaan useamman asentajan sekä tarvittavat varusteet testauksiin. Lisäksi tuli varautua mahdollisiin ylitöihin. Jouni Mäkelän tehtävänä oli hoitaa automaatiojärjestelmän pää. Tiedustelin Jounilta, että selviätkö systeemin testauksesta asentajien kanssa? Jouni totesi, että ei ongelmia! Otin tietoisen riskin ja lähdin lomalle koska olimme jo lyöneet lukkoon lomasuunnitelmat.

Loma vilahti nopeasti jonka jälkeen palasin töihin. Varmistin Jounilta, että miten tasasuuntaajan testaus oli onnistunut? Se oli tapahtunut sujuvasti. Kävin esimiehen juttusilla ja hän hieman moitti, kun olin karannut lomalle kesken homman. Totesin, eikö se asennuste palautus ennalleen mennyt aika sujuvasti, kiitos excelillä tekemäni kytkentäluettelot. Siitä ei puhuttu sen jälkeen. 

Keskimmäisen poikani vaimo alkoi olla viimeisillään ja kotimatkalla Harjavallasta tuli jännittäviä puheluita tilanteen etenemisestä. Lopulta tuli ilmoitus, että heille oli syntynyt poika 31.8.

Norilsk Nickel sulki rahahanat mutta avasi blogihanan 2012

Pitivät hyvän huolen reissumiehestä!

Instassa alkoi liikkua alku syksystä huhuja, että Norilsk Nickel oli sulkemassa rahahanat. Kaikki projektit sekä kunnossapitoon liittyvät suunnittelut laitettiin jäihin. Tiedustelin totuttuun tapaan esimieheltäni, että mikä on tilanne, milloin täytyy lähteä? Hän totesi, että älä nyt hätäile, hän selvittelee asioita, mutta varmasti olet ainakin kuukauden. Kysyin, että ilmoitanko omalle pomolle jotta hän voi alkaa kartoittaa mahdollisia muita suunnittelukohteita? Hän kielsi yhteydenoton omalle toimistolle vielä tässä vaiheessa. Aloin kuitenkin asennoitua töiden loppumiseen. Viimeisinä töinä tein Bohalle erään automaatiotilan vanhojen laitteiden purkusuunnitelmat sekä lisäainesuppiloiden täyttöventtiilien vaihdon suunnitelmat. Ja siinä se sitten oli. Omalla toimistolla olivat työ vähissä joten jälleen oli lomautus edessä.

Keskimmäisen pojan lapsi kastettiin Mäntsälässä 13.10 ja sai nimekseen Leo Aleksanteri. Topakka miehen alku.

Taas alkoi videoiden väsääminen ja koiran ulkoilutus. Keväällä harrastukset lisääntyivät kun vaimon serkku Tiina Polojärvi sai puhuttua minut pitämään blogia. Aikani kieltäydyttyä rohkaisin mieleni ja sain apua blogin pysytyksessä Espanjasta saakka. Iina Polojärvi neuvoi minua sieltä käsin, että pääsin kirjoittelemaan näitä juttuja.

Talon maalausta ja Elämän uraa 2013

Emme tehneet ainakaa sitä virhettä, että olisimme maalanneet liian aikaisin mikä on yleistä petrooliöljymaalilla malattessa!

Kesä oli kaunis, mutta kauan odottamamme talon maalaus ei tahtonut vieläkään lähteä käyntiin kun värisuunnitelmat olivat hukassa. Lopulta Tarja patisti valitsemaan sävyt ja hakemaan maalit, että saisimme talon siihen kuntoon jossa se olisi pitänyt olla jo ajat sitten. Sain lainaa telineet ja aloitin maalaamisen. Harmi vain kun kesä oli jo niin pitkällä, että en ehtinyt saada koko taloa valmiiksi syyskosteiden saapuessa. Sitten Veijo serkun käydessä auttamassa polttopuu souvissa hän kysyi, että oletko kysynyt luvan talon värille. Meinasi iskeä paniikki pohtiessa, että pitääkö se maalata uudelleen tai anoa uusi lupa. Lopulta Tarja löysi suunnitelman sävyt ja ne olivat juuri samat jotka olin valinnut. Kyllä helpotti.

Elokuussa koiraa ulkoiluttaessa tupsahti mieleeni, että minähän olen ollut alalla jo kokonaista 46 vuotta ammattiopinnot mukaan luettuna. Siitähän voisi kirjoitta jotain pientä. Heti aluksi se paisui yli 20:nen sivun mittaiseksi ja pohdin voiko sitä edes julkaista, kunnes eräs tuttava kehotti lataamaan sen osissa.


Toistaiseksi viimeisin tulokas Seinäjoelta sai kasteessa 29. syyskuuta nimekseen Tauno Wilhelm Juhani. Kahdeksa lastenlasta jotka kaikki ovat poikia! Missähän se tyttö luuraa?