Videokuvaus kurssi:
Olen kaitafilmi ajan "lapsi"
ja se on vankka pohja harrastukselleni.
Mutta kuka voi sanoa, että olisi
joku oikea tapa suunnitella ja kuvata videoita. Aina kannattaa kokeilla ja
tehdä omanlaistaan "kädenjälkeä" oli sitten kyse kirjoittamisesta,
säveltämisestä, maalaamisesta, digi- tai videokuvauksesta. Sillä ei ole merkitystä
millä tavalla päädyt lopputulokseen, ainoastaan se on tärkeää mitä saat aikaan!
On kuitenkin muutamia
perusasioita jotka olisi hyvä hallita saadakseen aikaan katsomiskelpoista
materiaalia.
1. Älkää "ruiskumaalatko"! Kuvaaja on kuin metsästäjä joka etsii talletettavaa materiaalia! Vakaa kamera ja päättäväinen kuvaus ovat siinä tärkeitä. Joskus nopea "heitto" kohteesta toiseen on paikallaan mutta ennen heittoa ja sen jälkeen täytyy olla hetki rauhallista ja staattista kuvaa. On ikävä katsoa levotonta materiaalia kameran heiluessa hullun lailla. Ei metsästäjäkään heilu aseensa kanssa holtittomasti vaan harkitsee jokaisen liikkeensä!
2. Poimi ainoastaan oleellinen se mitä haluat katsojille ja itsellesi näyttää tai kuvilla kertoa.
3. Vältä turhia zoomauksia tai
poista ne viimeistään editoinnin yhteydessä (muutama zoomaus valmiissa
materiaalissa riittää), muuten katsoja voi
tulla pahoinvoivaksi.
4. Vaihtele kuvakokoja,
lähikuvaa, kokokuvaa, laajakuvaa sekä kuvakulmia, alhaalta ylös ja ylhäältä alas. Läheltä, kaukaa, laajakulmalla ja telellä.
Vaihda tarvittaessa myös kuvauskorkeutta, kyykisty matalalle tai kurkota väkijoukkojen
yli.
5. Vältä turhaa ja ylenpalttista
telepuolella kuvaamista, se latistaa kuvaa jolloin syvyysvaikutelma häviää ja kamera tahtoo väkisinkin täristä.
Joskus ainoa mahdollisuus on kuvata telellä, jos ei pääse tarpeeksi lähelle
kuvattavaa tai tarkoitus on antaa tiettyä etäisyyden tunnetta tai efektinä tiivistämään tunnelmaa ja saada vähä näyttämään paljolta.
6. Polttovälin vaikutus videokuvan vakauteen. Itse kuvaan useimmiten laajakulmalla, tällöin kamera on helppo pitää vakaana, pienet tärinät eivät välity kuvaan kuten telellä kuvattaessa.
7. Mene ujostelematta lähelle kuvattavia ja keskelle toimintaa, se antaa katsojalle läsnäolontunteen, aivan
kuin he itse olisivat mukana tapahtumissa.
8. Ennen ja jälkeen panoroinnin,
tilttauksen (pystypanorointi) ja zoomausten on oltava muutama sekunti paikallaan
olevaa kuvaa.
9. Käytä hyvää jalustaa jossa on
videopää. Itse en ole pitänyt jalustalla kuvauksesta koska se rajoittaa
liikkumista. Käytän jalustaa hyvin harvoin, mutta pidän kamerassa yksijalkaa
joka antaa tukevan otteen kamerasta jolloin kuvan tärinä vähenee. Varsinkin
luontokuvauksessa kaukana olevia kohteita, eläimiä, maisemia tai ihmisiä kuvattaessa
on hyvä jalusta todella välttämätön. Nykyisissä kameroissa on hyvät optiset vakaimet.
Kamerassani on kaksi vakain asentoa, joista pienin on lähes aina valittuna. Jalustalla
kuvattaessa kuvanvakaimet on poistettava käytöstä. Voimakkaampaa vakainta käytetään
kuvattaessa liikkuvasta autosta tai kävellessä. Se on hyvänä apuna myös silloin,
jos jalusta ei ole mukana ja joudut kuvaamaan kaukana olevaa kohdetta
teleasennolla.
10. Turhat kikkailut pois vaikka
ne ovatkin joskus paikallaan, mutta liika on aina liikaa. Kikkailuja kannattaa testailla,
että niitä oppisi hyödyntämään.
11. Käsikirjoitus ei ole
välttämätön jos kuvaat yksin ja sinulla on idea jonka toteutat itse. Tehtäessä
töitä suuremmalla porukalla on käsikirjoituksesta suuri hyöty. Hyvästä
käsikirjoituksesta ei ole haittaa, se apuna on helpompi edetä eikä mitään
tärkeää jää kuvaamatta. Itse olen toiminut pääosin yksin. Minulla on ollut idea
tai toimin spontaanisti ympäristön ehdoilla. Kuvaus on tapahtunut
vapaamuotoisesti jo kuvausvaiheessa materiaalia mielessäni leikaten. Opin tämän
toimintatavan kuvatessani kaitafilmille. Materiaali oli kallista ja yksi
filmikasetin kesto oli kolme ja puoli minuuttia. Siitäkin määrästä materiaalia
sai joko pitkästyttävän tai mielenkiintoisen.
12. Kaitafilmille kuvatessani kehitin
"kolmen-säännön", siinä otoksen pituus oli noin kolme sekuntia, otin kuvattavasta
kohteesta kolme otosta eri kuvakulmista ja kuvakoolla, kaksi oli liian vähän ja
neljä useasti jo liikaa. Nyt videolle kuvattaessa olen pidentänyt kuvaamani otoksen
pituuden yleensä 5-10 sekunnin pituiseksi, editoidessani voin lyhentää sen sopivan
pituiseksi.
13. Mitä enemmän kuvaat
materiaalia sen työläämpää on editointi. Jos kuvaat liian vähän jotain
oleellista voi jäädä uupumaan.
14. Katso elokuvia (Alfred Hitchcock, Quentin
Tarantino), sarjoja, dokumentteja kuinka ne ovat toteutettu. Mikä
kuvauksessa, editoinnissa (leikkauksessa) tai kokonaisuudessa kiinnostaa tai
häiritsee.
15. Nykyään kamerat ovat jo niin
kehittyneitä, että kuvaus onnistuu moitteettomasti automaatti säädöillä.
Valkotasapaino, vastavalo ja hämäryys tuottavat suurimmat ongelmat.
16. Ole yhtä kamerasi kanssa,
rennosti ja jännittämättä, silloin tulee hyvää ja onnistunutta jälkeä. Ei muuta
kuin rohkeasti toteuttamaan itseään!
Kameroista
Sain kaitafilmikameran vuonna
1969. Sillä kuvaaminen oli todella opettavaista.
Myöhemmin haaveilin
videokamerasta toistakymmentä vuotta. Sitten törmäsin Panasonicin DV-kameraan
1998 ja sen kuvanlaatu yllätti minut. Vaikka hinta oli kova ja työkaverit huomauttelivat
hinnasta olin tyytyväinen hankintaani. Hieman keljuilu kaihersi, mutta kun
vähän laskeskelin niin huomasin, ettemme vaimon kanssa olisi tupakoineet kameran
hinnalla vuottakaan. Koska emme polta hankita oli jopa edullinen.
DV-kameran rikkouduttua sain
lahjaksi HD-kameran. Kuvan laatu parani entisestään. Myös tallennustilaa ja vääntöä tarvittiin lisää tietokoneelta eikä editointi onnistunut enään Moviemakerilla vaan täytyi hankkia uusi
ohjelma.
Myös nykyisissä kännyköissä on
erinomaiset kamerat.
Zoomista sen verran, ettei digitaalisella ei ole mitään merkitystä, ainoastaan optinen zoom on oikea zoom. Jo 10-kertainen on riittävä. Mainoksissa olevat 100-kertaiset digizoomit ovat vain markkinointi kikka. Jos on mahdollista valita niin suosittelen laajakulmapuolelle painottuvaa optiikkaa. Se on hyvä ahtaissa tiloissa samoin kuin vapaalla kädellä kuvatessa. Tärinät eivät välity kuvaan. Tarpeeksi suuri lcd-näyttö ei ole huono mutta normaali ”tähtäin” olisi toivottava, sillä pelkällä lcd-näytöllä tulee valoisissa olosuhteissa näkemisen kanssa ongelmia.
Hinta ja laatu kulkevat käsikkäin.
Jos vain mahdollista kannattaa hankkia kolmikennoinen kamera mutta
yksikennoisellakin tulee toimeen, itselläni vain yksikennoinen.
Optinen vakain parempi kuin
digitaalinen. Itse käytän vakainta hyvin harvoin. Pyrin rauhalliseen ja
päättäväiseen kuvaukseen joka on peruja kaitafilmikuvauksesta sillä siinä
formaatissa pienetkin tärinät näkyivät ikävänä nykimisenä.
Vertaile kameroita lue testejä,
keskustele käyttäjien ja myyjien kanssa niin löydät sopivan ja hyvä kameran.
Hyvää "metsästys" onnea kaikille!
Hyvää "metsästys" onnea kaikille!
MOVIELUNATIC © 2013
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti